Lauantai iltana vain istuttiin ja oltiin, kun olin saanut blogin uuteen paikkaan ja päivitettyä joulun uutiset.
Pekka kun lähti Jania viemään kentälle, oli sen tarkoitus käydä kyselemässä Luukaksen kadonnutta reppua. (Jota en uskonut enää löytyvän mistään) Vaan miten sitten kävikään?
Luukaksen reppu löytyi kuin löytyikin ja olihan meillä onnellinen poika, omien pikku-autojensa kanssa. Niitä oli pitkään kaivattu, kun leluja on otettu suomesta mukaan vain murto-osa ja autot ovat Luukaksen oma pakkaamat. Ja samalla kotiutui minun kuulokkeet ja tabletin suoja. Kyllä tuntuu oikeasti mukavalta kun ne tietyt asiat on nyt kotona.
Illalla sitten oli aikaa olla yhdessä, siitä on n. 6 kk aikaa kun me olemme viimeksi kahdestaan istuneet sohvalla ja vain oltu, ihan vain me, meidän porukka. Pekalla taas vaivaa selkäjumi ja sitä siinä aukoilin samalla kun katsottiin telkkaria, Toni pelaili WOWia keittiössä.
Siitä onkin pitkä aika kun olen viimeksi tuota lukkoa yrittänyt avata, että tämä taitaa olla nyt useamman illan projekti. Mutta suurimman lukon sain jo sieltä auki ja liikkeelle. Samalla katseltiin leffaa telkkarista ja soitettiin vielä Iihinkin. Janilta tuli ilmoitus että Edmontonin kone on myöhässä ja lähtö viivästyy. Vähän siinä mietittiin ehtiikö Oulun koneeseen ja kotiin, mutta Pekka vakuutteli että ehtii ja lähdettiin nukkumaan. Vaan kuinkas sitten kävikään?
Janin omien sanojen mukaan hänhän on melkoinen Aku Ankka ja huonoa tuuria riittää.. Ja olisikohan sen päälle hän viettänyt liikaa aikaa asunnossa nro 313?
Nimittäin aamullahan oli viesti odottamassa, että hän on jumissa Reykjavikissä ja joutuu vielä Kööpenhaminan kautta lentämään Helsinkiin. No, kuten arvata saatta on Oulun kone mennyt jo aikoja sitten.
En tiedä tarkkaan mitä siellä on sitten ollut, mutta ylimääräisenä lentona siis vielä reykjavikistä köpikseen. Mutta jotain ekstraa kuitenkin, Business classilla Helsinkiin ilmaisine ruokineen.
Siellä se nyt sitten on. Jumissa nyt Helsingissä, koska eihän Ouluun yöllä lentoja enää mennyt. Saatika että olisi saanut uuden lipun...
No näiden uutisten siivittämänä soitettiin pariin otteeseen Iihin ja sitten alettiin valmisteleen päivän ruokia. Minä keittelin riisipuuron valmiiksi piirakoita varten ja Pekka imuroi sillä aikaa.
Oltiin ostettu valmiiksi tomaattimurskaa, valkosipuli-yrttiä lasagnea varten, vaan kotonahan se kannattaa tajuta ettei ole purkin aukaisijaa... Mutta ruuvimeisseli löytyi :D
Kotona suomessa, tein aina lasagnen Dolmion valkokastikkeella, mutta sitähän täällä ei ole, miljoonaa muuta kylläkin, piti tehdä juustokastike itse, kun kaikki meistä tykkää siitä, että se siinä lasagnessa on, joten riisipuuron keiton jälkeen aloin suoraan tekemään sitä ja Pekka teki valmiiksi lihakastikkeen. Lasagne levyt on täällä ihan oudon mallisia ja tuntui etten saa niitä millään asetettua vuokaan...
Mutta siellä se nyt muhii, uunissa.
Pekka ja Luukas läks käymään kaupassa ja mä tein sillä välin piirakka taikinan Katin antamalla ohjeella. Ohjeessa lukee, että puuro kannattaa tehdä edellisenä päivänä valmiiksi, mutta tässäkin menin Katin ohjeen mukaan ja hyvin se onnistui näinkin. En sitten tiedä onko sillä jotain merkitystä onko se edellisen päivän puuroa.. Ja se rypyttäminen, eihän nuo mitään silmiä hivelevän kauniita ole, mutta pääasia on, että maku oli kohdallaan. Ja siltä ne myös maistui, ihan oikeilla ruiskuorilla olevilta karjalanpiirakoilta.
Luukas meni välillä katsomaan muumipeikko ja pyrstötähteä ja piirakka palanen oli menossa vähän väliä suuhun, kuvassa siis raaka taikina vielä. Sofia jaksoi olla koko ajan kaverina tekemässä piirakkaa ja piirakan leipomisen aikana sopivasti valmistui se lasagnekin. Josta tuli hyvää. Kaikille se maistui.
Mutta ah, niin ihanaa ja niin kotoista... Karjalanpiirakka, home made, olkaa hyvät!
Loppu ilta meillä menee ihan kotosalla, lapset tuolla leikkii ja minä odotan tuoretta kahvia.
Vielä lopuksi aion onnitella Suomen Heikkiä, teillä on kuulemma ollut hieno keikka ja pubilla porukkaa paljon, kyllä täytyy sanoa että meitä harmittaa kun ei oltu näkemässä, eikä kuulemassa.
HIENOA POJAT!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti