Lauantaina oleiltiin vain kotosalla ja oikeastaan kaikki odotti vain Pekkaa saapuvaksi. Lapset oli jo illalla Pekan saapuessa huutelemassa uimaan menoa.
Oli sovittu että mennään uimahalliin lasten kanssa kun Pekka saapuu kotiin.
Vuorossa oli käydä testaamassa Terwigellarin urheilukeskus.
Olihan paikalla kokoa. Akku oli ihan finito ja sisältä en valitettavasti saanut kuvia. No saunaan ei sentään päästy, mutta höyrysaunaan tai stream room niinku täälläpäin sanotaan kylläkin. No, tyhjää parempihan se on! Ja lämmintä!
Lapset tykkäsi ihan älyttömänä käydä siellä uimassa, joten taidamme ottaa tavaksi käydä siellä toisten.
Viihtyisä paikka ja lämmintä vettä.
Isä täyttää loppukuusta 60 vuotta ja käytiin metsästystarvike liikkeessä, josko löydettäisiin sieltä jotain lahjaa.
No, aika epätoivoiselta yritykseltä se tuntuu olevan, etsiä tavaraa isälle tuolta, kärkkäisen kokoisesta metsästysliikkeestä.
Ja Mervihän fiksuna seisoi puukkotelineen vieressä huitoen Pekalle että nyt se lahja löytyi. Hieno puukkosarja nimeltään Rapala.... ja tottakai made in finland. No ehkäpä jätämme sen suomalaisen tuotteen ostamisen toiseen kertaan ja laitetaan jotain perin Kanadalaista.
Samalla käytiin syömässä. Pyritään siihen että sunnuntaisin syödään vähän muutenkin kuin kotosuomalaista ruokaa.
Ja niin, pakko oli ottaa drinkkilistalta kuva. Vaikka nyt ei alkoholia ollutkaan listalla. Aina ne pitää tutkia nämä drinkkilistat. Kuten törmää outouteen esim drinkkiin jossa on tuoremehua, olutta ja pekonia. Kaikki yheskoos....
Aika ällöä, vai mitä?
Minua ei kyllä koskaan saa tuota yhdistelmää kokeilemaan, mutta tämä ehkä voisi olla maistamisen arvoista:
Sitten oli vuorossa enää lelukaupassa käynti. Pekka oli luvannut lapsille että tänään saa hakea jonkun lelun ja suunnattiin tälläkertaa Toys R Usiin. Niin... Jää ideaparkin rus pieneksi. Valitse siinä sitten lelua kun kaikki juoksee paikasta a paikkaan b.
On täällä joskus tämä suuruus kyllä aika yliampuvaa.
Maanantaina aamu alkoikin asioilla ja piti hakea mun ja Tonin lääkkeitäkin apteekista, no ei se sekään mennyt niinku piti.
Ei ne meidän kansainväliset reseptit sinne käykään tänne. Ja ei muutako lääkärin metsästykseen. Google ja walk in clinick etsintään.
Eli lääkäriasema joka toimii "kävele sisään" periaatteella. Ensin mentiin erilaiseen paikkaan ja no sen verran jo päältäpäin porukka oli, että päätettiin kääntää autonnokka samontein eri suuntaan.
Ei ole kiva arvostella ihmisiä ulkonäön perusteella, mutta jos lääkärikeskuksen ulkona seisoo jo porukka sen näköisenä että on muutakin hakusessa kuin laillinen tavara, on aika ottaa erisuunta. No, aika laitapuolelle kaupunkia me vahingossa jouduttiinkin.
Ja eiku uus yritys ja tällä kertaa arvostelut kehiin.
Päädyttiin eri klinikkaan ja eikun jälleen ajelua, toiselle puolelle kaupunkia.
Tai niin me luultiin, kunnes suunta oli tämä
Niin, keskelle kaupunkia. Pekka jo tässä vaiheessa kirvasi että mitähän tästäkin tulee, vaan tällä kertaa olikin onnistunut reissu.
Paikka oli viihtyisä ja saimme todella nopeaa palvelua ja ystävällistäkin. Lääkärisetä selvitteli hyvin lääkkeiden vastaavudet kanadassa ja nyt on suurinpiirtein samaa lääkettä meillä täällä kuin suomessa.
Ja reseptit taskussa.
Ja hitto että on hankalaa sanoa se prespiction enkuksi. Vai miten se nyt olikaan. Enivei, pääasia taitaa olla että homma tuli hoidettuksi.
Mutta aikaa oli odotella hetki vastaanotolla kun lääkäri etti lääkkeitä, niin Mervihän otti varkaiten kuvia, no tottakai!
Siellä ei olis saanut olla puhelin päällä, vaan eihän me kellekkään kerrota ;)
Ja paikkaahan ei tiedä kukaan missä me oltiin.
No, näin hoitoalalla itsekin olleena, kyllähän osa asioista tuntuu niin aatamin aikaiselta... Vaan ei se mitään, palvelu oli ystävällistä ja nopeaa.
Mutta siisti paikka.
Sitten käytiin haukkaamassa leivät pikaiseen subilla.
Niin, samalla hoksattiin että tämä oli ihan ensimmäinen kerta KOKO täällä olo aikana, että me käytiin keskustassa, päiväsaikaan.
Onhan sielläkin jos minkälaista kulkijaa iltaisin, mutta päivällä kyllä voi ihan kulkea lasten kanssa siellä. Pitääkin kesällä ottaa ihan kävelyreissu kaupungille.
Aikaa meillä kuitenkin tähän kaikkeen meni niin, että enää oli pikaiseen käynti kaupassa ja Tonin hakuun koulusta.
Seuraavaksi olikin vuorossa Pekalle tehdä eväät viikoksi töihin, joten hellan ääressä tuli oltua reilut 3 tuntia.
Samalla kyllä valmistui meille huomiseksi ruoka, joten huomenna ei tarvi kuin lämmitellä ruokia. Että helpottihan sekin jotain.
Heikki kävi vielä viimeisen kerran moikkaamassa Pekkaa, ennen suomeen lähtöään, joten pääsi sekin samalla syömään.
Itse näen vielä viikolla Heikkiä lasten kanssa kun samalla tuo tavaraa tänne.
Jokua aika sitten vielä soittelin Iihin äitille ja isälle ja lapsetkin innostui esittelemään lelujaan mummulle ja papalle.
Nyt aloitetaan uutta viikkoa, vielä pari viikkoa ja sitten on täälläkin "hiihtoloma", joka kulkee nimellä spring break.
Ai, ja tosiaan. Sofiakin on nyt ilmoitettu "eskariin" ja syksyllä se alkaa koulutiekin neidillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti