sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Kylmää, pakkasta ja pullaa

Sunnuntai alkoi myöhään heräämisellä. Heräsin kun Sofia tuli sanomaan, että on aamu ja meillä on harvinaista se, että tyttö herää ennen muita. Kello olikin jo melkein puoli kymmenen ja pojat vielä nukkui. Katiltakin oli tullut viestiä jo aikaisemmin, että tulisivat Taran kanssa kylään.
Meillä oli aiemmin viikolla ollut puhe, että mennään tuonne koulun kentälle leikkimään mutta pakkasta olikin jo yli 30 aamulla ja feels like yli 40... Eli kylmä oli. Ei puhettakaan että olisi voinut lähteä ulos.. Pekka oli vielä töissä ja aamulla mietiskelin mille alkais. Lauantain kulutin kämpän siivouksella ja sain nuo kaapit järjestykseen. Hyllyjähän noissa ei ole kuin yksi, joten matkalaukut sain hyvin kaappiin piiloon ja samalla sain niistä "hyllyjä".
Päätin sitten aamun ratoksi leipoa pullaa kun kerta sain vieraitakin! Katikin toi pullaa mukanaan ja meillä olikin sitten herkkuja kerrakseen.


Pullat siis uuniin. Samalla kun oli kerrankin hiljaista, laitoin kuulokkeet korville ja spotifyn päälle. Ja uppouduin musiikkiin. Välillä kuului kyllä huutoa, Äitiiiii! Mutta äkkiä hommat ja takas musiikin pariin. Sain kerrankin kuunnella niitä omia biisejä. Tosin soittolista kaipaa nyt todellakin päivitystä, liikaa musiikkia joka syvälle sydämeen sattuu. Mun koti ei oo täällä, oli pakko sulkea samontein kun ensisävelet kajahti soimaan. 
Työnnän pullat uunihin... Leipuri hiiva hommissaan.. 
Katin ja Taran kanssa oli jälleen mukava iltapäivä ja tytöillä oli hyvät leikit pikku riitoineen välissä, mutta samontein leikit jatkui. Oli ihana taas saada jutella AIKUISEN ihmisen kanssa.. Huomasin kyllä kun ollaan lasten kanssa oltu tässä 24/7 koko ajan että välillä nuo lapset ei millään antaisi minun istua rauhassa ja jutella. Kyllä huomaa sen, että itse hoidan kaiken lasten kanssa. 
Pekka tuli kun Kati ja Tara oli lähdössä ja vaihtoivat muutamat sanat siinä ja oli myös puhetta tästä play schoolista. Josko Sofia ja Luukas sitten kävisivät siellä alkuun ja pääsisivät tutustumaan ja oppimaan kieltä. Kuten tavallista kun Pekka kotiutuu niin odotettiin että se käy pesulla ja olivat Heikin kanssa sopineet että mennään porukalla syömään. Minun toiveesta mentiin pizza hutiin tällä kertaa. 
Pakkanen tunti kiristyvän ja tuuli yltyvän. Pizza hutissa oli lapsille spaghetti annokset ja Sofia oli innoissaan tästä. Neidille sitten ruokakin maistui pitkästä aikaa kunnolla. Tuntuu että tyttö on taas elänyt pyhällä hengellä pari viikkoa. 
Pihalla tupakalla ruuan jälkeen ja voi hiivatti että siellä on kylmä! Kati toivotti alkujaan kun ensimmäisen kerran on minuun ottanut yhteyttä, että tervetuloa preerialle, nyt ymmärrän kyllä.. "Onneksi" meitä on sentään kaksi rekkaleskeä täällä maailmalla, tosin Kati joutuu paljon pidempään olemaan yksin entä minä. Mutta kyllä tässäkin tarpeeksi on. Todellakin. Nyt kun täältä puuttuu ne ihmiset ympäriltä. 
Nyt oli kerrankin aikaa kuitenkin kotiin tullessa ottaa kuvaa alhaalta. Odoteltiin Pekkaa ja Heikkiä kun laittoivat autoa lämpöön. 
Joten tältä meillä näyttää kun tullaan alakertaan. 


Postilaatikot on ylimpänä, ja se meidän numero 313. Aku Ankkoja. Jospa se Jani kuitenkin vei mukanaan sen "ankan tuurin". Toni ja Luukas odottelee että tulen avaamaan oven ja alimmassa kuvassa näkyy laite jolla voi meille soittaa ja puhelin hälyttää että voisi avata alaoven. Vaan no eipä ole tullut kokeiltua sitä. Oikealla näkyy pikkuinen mötikkä johon käytetään lätkää, jolloin tuo alaovi aukeaa. 
Huomenna selviääkin koulujutut Tonilla ja Pekka lähtee taas reissuun. Saanpahan laitwttua nuo kaapit takas järjestykseen. Nyt hyvää yötä!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti