sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Markkinahumua ja jumia

Lauantaina heräsin jostain kumman syystä jo ennen seitsemää, varmaan myös osaksi teki koko viikon 6.00 herätykset. Sainpahan heräillä rauhassa ja juoda kahvia.
Kirjottelin Katin kanssa päivän suunnitelmista, kun me oltiin sovittu että mennään Katin vierestä hakemaan 4 kpl keittiön tuoleja ja oli puhe käydä K&K:ssa myös.
Lauantaisin tuolla down townissa on myös markkinat ja sovittiin että voidaan käydä siellä myös.
Mutta ensin Katille kahville ja "puottamaan" lapset siihen siksi aikaa.
Sofia ja Tara oli pelanneet ja touhunnu siellä kovasti.
Mutta tiedättekö keinon lukita vaimo autoon?
Pekka tietää. Ja nyt tiedän minäkin. 
Eli kirjaimellisesti jumissa. Penkkien välissä.
Kolme penkkiä nyt meni heittämällä autoon taakse, vaan se neljäs...
Ei se sitten sinne peräkonttiin mahtunutkaan..
No, pientä taiteilua ja pääsinhän minäkin ulos autosta. Se, että sen penkin sai hyvin autoon sisälle muttei se sitten meinannut sieltä irrota kyllä pois. 
Pika pikaa Katille, jotta ehditään markkinoille. Harmikseen siellä oli tosi kova ruuhka ja meillä menikin sitten matkoissa aikaa joten ei kovin kauaa ehditty olla kun markkinat menee kiinni klo 15. Mutta on joka lauantai auki, joten onhan tuolla sitten aikaa käydä. 



 Markkinoilla on kasvomaalaaja joka toimii tippi-periaatteella. Pikkusen erilaista ku suomessa. 5$ ja neiti sai haluamansa perhosen. 
Tyttöjen saatua maalaukset, lähdettiin käveleen sitten sinne K&K:hon.
Heikki kun ei ollut koskaan käynyt kyseisessä paikassa ja pitihän sitä ruisleipää sitten hakea lisää. 
Lapset sai kauppiaalta myös maistiaisia nakeista. Pekka maistoi sitä myös ja sehän maistui kuin suomessa aito nakki. Saksalaista se on, mutta pääasia että on hyvän makuista. 


Taralla oli violetti perhonen ja Sofialla taas se punainen. 
Meillä oli tarkoitus mennä Cian luokse, mutta Kati oli saanut ostettua meille liput Sunnuntaille, WEMIIN Waterparkkiin edullisesti joten meidän piti lähteä metstästämään sitten minulle ja pojille uikkareita. Jostain kumman syystä vain Pekalla ja Sofialla oli uikkarit meistä kaikista. 
Joten meidän ei auttanut kuin mennä wallmarttiin ja sieltä wemiin, että niitä edes löydetään jostain. 
Kello olikin jo sitten niin paljon, että oli aika tulla iltapuuhiin ja nukkumaan. 
Piti jopa ajoissa meidän mennä nukkumaan, vaan eihän siitä mitään tullut. Lapset oli niin innoissaan koko tulevasta uintireissusta, että meni kaikilla pitkään ennen nukahtamista. 
Me jäätiin hetkeksi vielä katsomaan telkkaria ja sitten nukkumaan!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti