Normi päivä

Toisinaan tuntuu hassulta kirjoittaa päivästö, mikä on ollut käytännössä "mitään sanomaton", mutta yritetään silti. Tänään kuitenkin otin kotimatkalta kuvia.

Kuva on otettu pyörätieltä ja keskimmäinen parveke reunassa on meidän. Me siis aautaan päädyssä. Ensimmäinen ikkuna on meidän makkari ja keskellä ennen parveketta on lasten huone. Toni ei vieläkään halua nukkua omassa huoneessa joten kolmas huone toimittaa tällä hetkellä leikkihuoneen virkaa. 

Taidan käydä ikesta joku kerta hakemassa sinne pikku pöytää. 

Sisälle meille tullaan etupuolelta ja onhan tuo sisäänkäynti aika hieno. On niitä hienompiakin mutta tuo oli se mihin kiinnitin ensimmäisenä huomiota kun me tänne tultiin. 

Ja myös erääseen seikkaan lisäksi, nimittäin...

Arvaatteko mikä mulla ensimmäisenä tuli mieleen kun tähän käytävään astuin? 

Hohto.

Kaksoset.

Taisin ensimmäisenä siitä mainitakkin Pekalle kun astuin hissistä ulos. "Että tuleepa niin hohto mieleen". 

Ehkä yks karmivin kohta koko leffassa. 

Joka ikinen päivä meillä käydään taistelu siiyä, kuka saa painaa milloinkin nappia hississä. Nyt ollaan matkalla ekaan kerrokseen ja Tonia hakemaan koulusta. Otin jo kyllä aiemmin aamulla kuvaa tuokta, vaan liekö mun puhelin kyrsiintyny tähän jatkuvaan kuvaamiseen niin se tilttas. Teki sen saman eilenkin kun oltiin Katin kanssa liikkeellä. 

Mä olin suunnutellut tälle päivää leipomista vaan jotenki oli kaikilla tosi väsy päivä. Kirjottelin Annen kanssa ja torkahdin sohvalle varmaan sadasosa sekunnissa. Kesken kirjottelun. Siellä Anne minuu huhuili. 

Lapset katteli piirrettyjä. Onneksi nyt en kauaa nukkunut. 

Siinä kun laittelin ruokaa niin sitten Sofia nukahti sohvalle ja tietenkin se oli aikaa kun piti lähteä hakemaan Tonia koulusta. 

Täällä on ollut nyt todella kauniita päiviä. Lämpöasteita ja aurinkoa. 

Aamulla soittelin vielä äitin ja isän kanssa.

Ilta meillä meni tosiaankin normaaliin tapaan. Eli erotuomarina. 

;)