Kuulin tänään, että suomessa on paistanut aurinko, ainakin Iissä. Ja ilma ollut ihanan keväinen.
Kati, sä veit sen auringon täältä mukanas suomeen ja lähetit sen lumisateen tänne! ;)
Joo, no enivei.
Viime yön satoi lunta ja paljon on saanut puskaradiosta lukea kun ei aurata kunnolla, niin kyllä ne iin tiet on kyllä kunnossa. Kanadassa ei näiden suhteen pidetä kiirettä...
Kanadalaisilla ei kuulemma oo koskaan kiire ;)
No, meillähän oli alkuun ihan kivaa mennä lumessa, kun Tonia kouluun vietiin. Lapsetkin oli ihan mieleissään kun oli isosti lunta.
Vaan eihän se ole kenestäkään kivaa mennä hangessa polviaan myöten.
Mun täytyi olla todellakin aurana ja tehdä polkua lapsille. Päästään sitten edes eteenpäin. Tulipahan muutama muukin koululainen samaa reittiä, joten kiva oli olla avuksi.
Mulla alko jo loppumatkasta tuntumaan pistoa lonkassa ja siinä lunta potkiessa tuntu "kiva" lonksahus, mutta matka jatkui.
Melkein kotona alkoi sitten todella jalkaan sattumaan ja hammasta piti purra kun kotiin tultiin.
Oltiin kyllä kaikki aika poikki. Touhuttiin aikamme ja otettiin päikkärit.
Onneksi ennen iltapäivää oli tietkin aurattu, joten oli huomattavasti helpompi hakea Toni. Joskin kipu jalassa vain kasvoi matkan mittaan.
Välillä sai itkua jo pidättääkun niin sattui, mutta onneksi siitäkin selvittiin.
Annekin lattoi viestiä että ihana paketti on lähtenyt tänne päin matkaamaan. Suomipaketti! Kyllä sitä nyt saa odottaa! Äitikin siitä eilen sanoi.
Mun loppu päivä on mennyt nyt sohvalla, minen enää kunnolla pysty nostamaan koko jalkaa, mutta jospa se nyt tästä. Lääkettä, lepoa ja kylpyä?
Hyvä suunnitelma, eikö?
Sain myös tänään ostettua kirppisryhmästä sofialle barbie talon, kyllä tuntuu kivalle kun sai jotain sellaista mitä oo koskaan ollut.
Mutta nyt lyhyt päivitys ja unille. Josko sitten laukeaisi tuo lonkka...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti